Meidän bussi on entinen valtateiden kuningatar, ja pitkää linjaa sillä onkin hyvä ajaa. Se on iso, eikä käänny ihan pienessä tilassa. Sitä ei myöskään viitsi sammuttaa ja käynnistää muutaman minuutin välein, kun sen ilmatyynyjen täyttymisessä jo kestää muutaman minuutin joka kerta kun starttaa. Ja tietysti polttoainetta kuluu enemmän, mitä lyhyempiä matkoja ajaa.
Mieheni toimii aika lailla samoin kuin bussimme: tykkää ajaa pisteestä A pisteeseen B suoraa putkea, ilman pysähdyksiä. Välillä tuntuu, että hän voisi helposti ajaa Australian ympäri pysähtymällä vain pääkaupungeissa, ja näkisimme vain kohteet Perth, Adelaide, Melbourne, Canberra, Sydney, Brisbane ja Darwin (okei, en unohtanut Hobartia, mutta sinnehän ei pääse ajamaan suoraan ilman laivamatkaa). Mutta silti, tästä kaikesta huolimatta, olen saanut suostuteltua mieheni joskus poikkeamaan tieltä tai pysähtymään tien poskessa. Ja varsinkin täällä Pohjois-Queenslandin alueella tienvarresta löytyy usein kojuja, joissa myydään paikallisia hedelmiä ja vihanneksia. Joskus kojussa on myyjä, toisinaan ostokset voi maksaa rahalippaaseen. Rehellisyys kannattaa aina!
Kun poikkesimme Bruce Highwayltä Tullyn tienoilla, löysimme ensin Murrayn vesiputouksen (noin 20 kilometriä päätieltä), ja yöpymispaikaksi Mission Beachin, jonka todellista kauneutta pääsimme ihailemaan vasta seuraavana aamuna. Murrayn vesiputous on Unescon luonnonsuojelulistalla, ja nautimme kauniin maiseman lisäksi virkistävästä kylvystä juoksevassa vedessä. Se antaa ihan erilaisen olon kuin merivesi, missä yleensä kylvemme. Yöpyäkin vesiputouksen lähellä olisi voinut, mutta koiria ei valitettavasti luonnonpuiston alueelle saa viedä.
Mission Beachille johtavalla tiellä oli varoitusmerkkejä
kasuaareista, ja kuin onnen kaupalla ehdimme nähdä yhden näistä harvinaisista linnuista tien vieressä. Kuvaa ei valitettavasti saatu napattua, mutta tämä näköhavainto sai meidät vielä pitkään ihmettelemään, miten jotain niin kirkkaan sinistä ja esihistoriallisen näköistä voi vielä ilmetä luonnossa. Mission Beachille saavuimme vasta illalla pimeän aikaan, mutta aamukävely rannalla ja aamupala Dunk Islandin maisemaa ihaillen varmisti sen, että kannatti poiketa päätieltä rantamaisemiin.
Nyt kun minäkin olen vihdoin ottanut ensimmäisen ajotuntini bussin ratissa (kokonaiset 50km) miehen panikoidessa vieressä, näitä mainioita kiertoteitä saattaa tulla vähemmän. Ei se pienillä teillä ajaminen välttämättä olekaan niin kivaa, varsinkaan näin aloittelevan bussi/rekkakuskin mielestä.
Kaunis paikka mutta jäin miettimään, että eikö siellä tartte ajaa bussikorttia autokoulussa ennen kuin oikeasti saa ajaa linja-autoa???
VastaaPoistaTäällä (Queensland) saa tavallisella autokortilla ajella, kunhan vieressä istuu bussi-/rekkakortin omaava henkilö. Sitten vaan ajokokeeseen, kun on tarpeeksi harjoiteltu. Minulla siihen voi mennä vielä aika tovi!
VastaaPoista