Tiedättekö sen sanonnan "It's about the journey, not just the destination." Olen aina luullut allekirjoittavani tämän, mutta luuloa on tällä kertaa testattu varsin kovin ottein. Nautinko kuumasta tuulesta kasvoillani, kun ajetaan ikkunat auki autiomaan läpi? Kyllä. Nautinko sattumista matkan varrella, pienistä ja suurista? Kyllä vaan. Osaanko nauttia 698 kilometrin yhtäjaksoisesta ajosta vain huomatakseni, että auto ei tule kestämään seuraavaa 970 kilometriä määränpäähän? Siinä vaiheessa otettiin luulot pois, ja sain ihan tosissaan miettiä, missä se matkanteon mielekkyys piileekään.
Ensin yritin pysyä positiivisena. Ei auttanut. Tällä matkalla kun oli tarkoitus, joka oli vaarassa vesittyä: Kaukaa tulleet ystävät jäisi tapaamatta, jos matka ei jatku. Korjasimme autoa itse, veimme korjaamoonkin, mutta apua ei löytynyt. Lopulta päätimme ajaa sen seitsemänsataa kilometriä takaisin kotiin, hammasta purren, itkua niellen. Käänsimme auton ympäri, matkaamaan varovasti takaisin kotibussia kohti.
Nautinko vielä matkanteosta, kun matkan tarkoitus, merkitys, kohde otettiin minulta pois? Vaikeaa oli. Mutta kun lapset iloitsivat riikinkukkojen kauneudesta yhdellä huoltostopilla, ja rakensivat tien poskessa termiittikeoista koko perheen, matkalla olon mielekkyys palasi, vaikkei pahaa mieltä kokonaan vienytkään. Ja kun äitiä oikein alkoi harmittaa matkan epäonnistuminen, takapenkiltä kuului neljän tytön kuoro: "When the dog bites, when the bee stings, when I'm feeling sad, I simply remember my favourite things, and then I don't feel so bad".
Jälkikirjoitus: perille on nyt kulkuneuvoa vaihtamalla päästy. Olemme väsyneitä, mutta onnellisia, ja ystävät ovat luonamme.
 |
| Joskus joka paikkaan on pitkä matka. |
 |
| Takapenkkiläiset pitivät tunnelmaa yllä. |
 |
| Ja hauskoja kiipeilypaikkojakin löytyi sillä aikaa kun isi kävi ostamassa autoon varaosia. |
 |
| Yhdelle matkan kohokohta oli tämä kaunis häkkilintu... |
 |
| ...toisia ilahdutti enemmän riikinkukko. |
 |
| Pikkuveli ihastui tähän lentokoneeseen... |
 |
| ...ja koko porukalla koristeltiin termiittikeoista pieniä ja suuria ihmisiä. |
 |
| Skeittilauta oli jätetty pienen ihmisen iloksi kaikkien käyttöön... |
 |
| ...sillä aikaa kun isi yritti päästä ongelman ytimeen. |
 |
| Pienestä nuotiosta ja pikakokkauksesta tien poskessakin saatiin ilo irti... |
 |
| ...matkalla ei mihinkään, paitsi takaisin kotiin. |
Aivan mahtavaa! Teidän perheestä oli juttua mtv3:n sivuilla. Olette valinneet kyllä hienon ja rikkaan elämäntavan. Tsemppiä ja jaksamista täältä pimeästä syksyisestä suomesta!!
VastaaPoistaKiitos! Lämmittää kovasti mieltä, kun saa ihania viestejä. Aurinkoa syksyiseen Suomeen!
PoistaLukaisin sitten koko blogin läpi näin aamutuimaan. Olisipa kiva nähdä teidän bussin sisältä kokonaisvaltaisempia kuvia tai olla kärpäsenä katossa :)
VastaaPoistaOikein hyvää kesän odotusta!
-Annukka-
Hei Annukka, jos tietäisit kuinka monta miljoonaa kärpästä on hätistelty viime päivinä, et halajaisi meille kärpäseksi kattoon. ;) Mutta joo, tarkoituksena olisi ottaa enemmän kuvia bussin sisältäkin - jos vaan lapset siivoaisivat aina jälkensä! Valoa syksyyn!
PoistaEi tartte mennä kirjastoon kirjaa lainaamaan: saan ihanaa lukemista muutamaksi illaksi blogistasi.Kuulumisiin!
VastaaPoistaHei Sirkku, kiva kun luet! Nyt minun pitäisi vaan ryhdistäytyä ja lisätä viime päivien ajatuksia ja kilometrejä blogiin. :)
PoistaLöysin blogin mtv3:jutusta ja lukaisinkin heti läpi.
VastaaPoistaItse myöskin asustelen vuoden ympäri bussissa kahden koiran kanssa.
Auto on vanha reissu-/festaribussi ja olen ajatellut tehdä siihen aika paljon muutoksia.
Nyt oltu reilu kolme vuotta Tukholman nurkilla parkissa ja osittain telakalla. Ollaan siis aika paikallamme verraten teihin.
On hienoa tietää, että joku muukin tekee tätä.
Olisin kovasti kiinnostunut myös bussin teknisestä ja rakenteellisesta toteutuksesta toimivien ja uusien ideoiden valossa, esim. miten olette ratkaisseet veden tulo- ja meno-ongelmat, millaiset pesumahdollisuudet, sähkö; tuleeko kaikki auringosta ja generaattorista, entä lataako auton oma laturi käyttöakkuja kun moottori käy?, millainen akkukapasiteetti ja mihin se riittää.
Lämmityksestä sielläpäin tuskin tarvitsee suuremmin murehtia, päinvastoin? Minkälainen pohjaratkaisu bussissanne on jne.
Hei Tonto, mielenkiintoista kuulla, että siellä pohjoisella pallonpuoliskollakin onnistuu bussielämä. Mun mies on kirjoittanut jotain teknisiin toteutuksiin liittyvää englanniksi: phantomoftheroads.blogspot.com . Voisin minäkin yrittää jossain vaiheessa kuvata ja kirjoittaa enemmän niistä jutuista. Mutta aika lailla aurinkoenergialla mennään! Kirjoitatko sinä bussielämästäsi jossain?
PoistaEn varsinaisesti kirjoita bussielämästä, mutta saatan sillointällöin mainita jos talvisaikaan lämmitin ei toimi.
PoistaSitä kun ollaan niin paikallaan ja johdon päässä, niin harvemmin sitä oikeastaan tulee edes ajateltua asuvansa bussissa.
Toki suunnitelmissa on rakennella kaikki valmiiksi off-grid asumista varten ja jonain päivänä ottaa ja lähteä jonnekkin. Voisinhan minä tietty jonkinlaisen yhteenvedon tehdä sattumuksista ja ratkaisuista ja suunnitelmista ja sen sitten laittaa tuonne hajanaisiahajatelmia.blogspot.com:iin, joka toimii oikeastaan omien ajatusten selvittelyvälineenä.
Puhutko muuten lapsille suomea? :)
VastaaPoistaJoo puhun suomea lasten kanssa. Mieskin joskus yrittää oppia. :D
Poista