Me mennään bussilla!

Me mennään bussilla!

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Ikääntymistä, ikävystymistä ja yhtä juhlaa

Minä olen sitten ollut pahantuulinen viime aikoina jatkuvien nettikatkosten takia. Jos olen jaksanut aloittaakin blogikirjoitusta, on se pian hyytynyt internet-yhteyden katkeamiseen. On vallan ikävystyttänyt tämä netitön elämä, kunnes päätin alkaa punoa uusia verkkoja: niitä merkityksillisiä, joihin perhe, ystävät ja yhteiset ilonhetket kuuluvat.

Ja mikäpä sopivampi ajoitus, kun perheessä on kahdet synttärit, ja kylillä tanssifestarit samaan aikaan! Ensin pieni pippurinen, chilillä vahvasti maustettu tyttönelikkomme nuorin täytti neljä. Tämä tarkoittaa kuulemma isoksi tytöksi kasvamista, mutta tähän ei pääty vieressä nukkuminen. Topakkaan tyyliinsä pippurinen kiipeää joka ikinen yö pikkuveljen ja isin yli äidin viereen. Vauva visusti toisessa kyljessä tulee välillä valvottua ja mietittyä, miltä tuntuisi nukkua yksin, ilman äännähdyksiä, käännähdyksiä ja tasaista tuhinaa. Yksinäiseltä?

Pari päivää myöhemmin hiljainen pohdiskelijamme, suloinen hymytyttö ja heikompien puolestapuhuja posautti täyteen seitsemän vuotta. Se ikä muistuttaa minua aina omasta koulunaloituksestani, ja hämmästyn aina miten iso ekaluokkalainen jo on (ainakin pienempiin sisaruksiinsa verrattuna). Eipä siis tarvinnut äidin enää töniä (entistä) ujoa toisten lasten kanssa leikkimään, kun tanssifestarit ja pikkukylän lapset vei seitsemänvuotiaan mukanaan.

Ja vei ne festarit mukanaan tämän 30 vuotta vanhemmankin tytön! "Laulu-tanssi"-paikassa (kaksivuotiaan sanoin) oli Pohjois-Territorion ja Queenslandin alkuperäisväestön esityksiä, ja vierailevana tähtenä mikronesialainen Kailani-tanssiryhmä. Isi oli Kailani-ryhmästä yhtä innoissaan kuin tytötkin, hänessä kun virtaa isänsä puolelta mikronesialaista verta, ja osasivat nämä Kiribatin tytöt hulata niin että minua, jäykkää varsinaissuomalaista huimasi. Tähän festariin loppui Borroloolan tapahtumat tälle vuodelle - sadekausi painaa jo päälle - joten seuraava bussimatka suuntautuu syvemmälle kuivaan erämaahan.


Syntymäjuhlaa...
aina yhtä rakastavalle, huolehtivalle 7-vuotiaalle isosiskolle...

...ja pienelle pippuriselle 4-vuotiaalle.

Pienintä hemmoteltiin festareilla...

...ja iso pikkuveli löysi OMAN kaverin.

Isi hyppäsi hula-siskojen ja Borroloolan nuorten lupausten kanssa samaan kuvaan...
...ja isot tytötkin pääsivät julkkiksen kanssa yhteiskuvaan.


Kuvanlaatu on heikko, ja kamera heiluu ja tärisee, kun hyssytin pienimpiä samalla musiikin tahtiin nukkumaan. Kiribatin tanssijat saivat yleisön mukaansa: 










2 kommenttia:

  1. Ihanaa meininkiä teillä siellä! Onnea vuosista ja elämästä!Täällä Suomessa tuli yöpakkaset ja talvi tekee tuloaan.. terkuin:kristiina

    VastaaPoista
  2. Kiitos Kristiina! Ihana meno ja ikääntyminenkin täällä jatkuu, mutta huonon internet-yhteyden takia en ole päässyt kirjoittamaan...

    VastaaPoista